This is my story: part one

Synttäreitteni kunniaksi ajattelin tehdä postauksen vauva-lapsuus ajoistani pienessä paketissa. Siis 1.2.1994 syntyi tälläinen pieni tyttö maailmaan. Painoa oli normaalisti ja kaikki oli hyvin. Olin perheen kolmas lapsi.

Tässä pari kuvaa musta vastasyntyneenä. 

Ensimmäinen kesä. Löysin tän kuvan vauvaalbumista, musta tää oli jotenkin hellyyttävä.

Mulla on joitain hämäriä muistoja ihan lapsuudesta. Sen on mun mielestä tosi jännää, miten voi muistaa tosi hämärästi jotain siltä ajalta, kun on vaan pari vuotias. Mulla on muistissa aina sellanen kuva, kun saan joululahjaks pienen herkulesvauva -pehmolelun! En löytäny siitä valitettavasti kuvaa mistään.

Olin tosi iloinen vauva, mutta silti kova itkemään, simerkiks jos lähettiin autolla jonnekin, maltoin istua autossa korkeintaan tunnin itkemättä. Olin ihan riippuvainen aina äitistä, niinkuin varmasti kaikki pienet vauvat.

Kun synnyin, mulla oli tosi tummat hiukset, jotka sitten myöhemmin muuttu ihan blondeiks. Ne oli aivan ihanat! En voi uskoa, miks oon menny värjäämään ne. Tosaalta, kyllä ne ajan saatossa alko jo vähän tummenemaan, mutta olis ihanaa, jos olis edelleen niin blondit hiukset kun oli sillon pienenä. Ylläolevissa kuvissa oon parin kuukauden ikäinen. Suunnilleen saman ikäinen kun mun oma kummityttö on tällä hetkellä.

Ihan totisena keräämässä marjoja!

Tämä tyttö täytti 1 vuotta. Kynttilät kiinnosti siinä vaiheessa niinkin paljon, että niihin piti polttaa sormensa. Sillon opin jo jotain tärkeetä, varomaan kynttilöitä nimittäin!

Syntynyt muotitietoisena, eikös vaan?
Meillä oli ennen aina tapana matkustella paljon ympäri Suomea. Löysin albumeista kuvia melkeen kaikista mahdollisista paikoista, missä vaan voi lapsiperheen kanssa käydä. Oli korkeasaarta, särkänniemeä, lintsiä, visulahtea, puuhamaata, vaasalandiaa..

Näitä kuvia selaillessa tuli jotenkin haikea olo, olis ihanaa olla taas tuollanen pieni, jonka ainoat murheet oli se, että mitä leikitään. Kaiken puolin mulla oli kyllä tosi hyvä lapsuus!

Tää kuva todistaa, että osaan ajaa autoa! ;)

En kauheesti löytänyt kuvia siitä vaiheesta kun olin lapsi, tai no siis 5-12 vuotta..Alemmasta kuvasta näkee, kuinka prinsessa olin pienenä! Heh! Olin hulluna pehmoleluihin. Mulla on oli aina sänky ihan täynnä pehmoleluja, hyvä kun ite ees mahduin sinne nukkumaan. Ilman niitä ei voinu nukkua. Iltasadut oli myös tosi tärkeitä aina, ennen niitä ei voinu mennä nukkumaan. Osasin kaikki kirjat melkein ulkoa, mutta silti niitä piti aina lukea uudelleen ja uudelleen. Kun olin 6-vuotias, sain pikkuveljen, enkä ollu perheen nuorin enää. Meillä oli siskon kanssa sovittuna kaikki hoitovuorot, kun molemmat ois halunnu hoitaa pikkuveljeä koko ajan.

-Nanna