Moimoi! Nyt on loma suurimmilta osin takana. Palasin kotiin Tampereelle tiistaina. Täytyy kyllä sanoa, että mulla on ollu ikävä tänne. Koulu alkaa kylläkin vasta maanantaina, joten saa olla vielä ihan rauhassa pari päivää. Jämsässä ollessa ehdin tehdä vaikka mitä. Se on kyllä kumma, aina kun lähden Jämsään saan aikaseks tehtyä kaikenlaisia hankintoja, vaikkakin valikoima sielä on miljoona kertaa suppeempi kuin Tampereella. Kävin lomalla pitkästä aikaa kampaajalla. Ylläolevista kuvista voikin huomata muutoksen, joka tuntuu omaan silmään tosi radikaalilta, mutta oon silti todella tyytyväinen. Sai nimittäin kaikki kuivat latvat kyytiä ja värikin muuttui aavistuksen tummempaan, ja noh, kaikki kahden vuoden aikaset värjäykset on nyt piilossa. Vaati kieltämättä pari päivää totutella näihin lyhyempiin hiuksiin. Kävin ostamassa myös uudet silmälasit. Mullahan on ollut piilarit 3 vuotta nyt ja silmälaseja oon käyttänyt lähinnä vaan kotona. Näistä yksilöistä tykkään kyllä sen verran paljon, että on tullut käytettyä nyt laseja piilareiden sijaan. Piilareiden poisottaminen iltasin tuntuu aina järkyttävän hankalalta, joten ihana saada vaa mennä nukkumaan ilman että täytyy miettii niiden pois ottamista. Vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä, käytiin Saaran ja Petran kanssa lenkillä, saunottiin, tehtiin tortilloja. mentiin Himokseen katsomaan ilotulitusta ja hengailtiin vaan. Lisäksi lomalla tuli katsottua kymmenittäin leffoja ja tv-sarjoja, lenkkeiltyä koirien kanssa ja vaan oltua,
Koulu alkaa tosiaan maanantaina, aion kyllä ottaa kaiken ilon irti näistä viimesistä lomapäivistä. Tää päivä alkoi mukavasti lenkillä käymisellä, sen jälkeen suihkun kautta kauppaan ja kohta pitäisikin lähteä taas kauppaan ostamaan pizzatarvikkeita, omnom. Tytöt tulee meille viettämään iltaa (tai siis päivää). Kivaakivaa! Nyt jatkan tätä kirsikkateen litkimistä (Lidlin kirsikkatee, parasta teetä mitä oon maistanu, suosittelen), laters!
Vuosi vaihtui mukavissa merkeissä Jämsän tyttöjen kanssa. Vaikka kaikki uudenvuoden suunnitelmat menikin edellisenä iltana uusiksi, nyt ei voi kun nauraa sille kaikelle säädölle. Tammikuussa päätin muuttaa hieman elämäntapojani, enkä kyllä voisi nyt jälkeenpäin mietittynä olla tyytyväisempi itseeni. Aloitin taas salilla käymisen ja oli koko ajan tosi hyvä ja kevyt olo. Pidettiin kavereiden kanssa viini-ilta, josta piti muodostoa perinne, mutta toisin kävi. Ei musta vaan ole viinin juojaks. Ruuaksi kokkasin kaikkea uutta, kuten pinaattilettuja ja terveyshamppareita. Smoothiesta tule rutiini aamu- ja iltapala. Lisäksi oli tietysti koulua ja kovasti pohdiskelin, vaihdanko koulua vai en. Ulkona oli myös ihan jäätävän kylmä, siitä huolimatta yritti käydä lenkille ja muutenkin oleskella ulkona mahdollisimman paljon.




Meillä kotona joulu sujui hyvin perinteisissä merkeissä. Jouluaattoaamu alkoi perinteisesti lastenohjelmien katsomisella ja joulurauhan julistuksella. En oo varmaan minään jouluna (kuten en myöskään tänä jouluna) katsonu Lumiukkoa loppuun. Sitä aina hehkutetaan niin paljon, mun mielestä se on tosi tylsä. Päivällä sisko tulikin meille koirien kanssa. Sisko toi mulle raakasuklaan valmistuspaketin lahjaksi. En ookkaan raakasuklaan tekoa vielä kokeillut, joten innolla odotan sen tekemistä. Usein ollaan oltu ihan vaan perheen kanssa koko jouluaatto, mutta nyt puurolle tuli serkku ja kummit myös. Niiden kanssa sitten lähdettiin kiertämään haudat läpi. Kun päästiin kotiin, oli joulusaunan vuoro. Meillä on ihan mini sauna, joten me siskon kanssa saunottiin eka ja muiden ollessa saunassa laitoin joulupöydän valmiiksi. En ihan kauheesti itse välitä laatikoista, mutta kinkku ja lohi oli sitäkin parempaa. Siihen päälle sitten vielä suklaata, niin ähky oli taattu. Noh, kerrankos sitä. Illalla jaettiin lahjat ja katsottiin yhdessä Joulutarina. Ah, se on niin ihana leffa, että se on pakko katsoa joka joulu. Sain lahjaksi kaikkea tarpeellista, kuten uuden puhelimen, pari lahjakorttia, kahvakuulan, yövaatteet, kirjan ja pyyhkeitä. Just ne jutut, mitä toivoinkin. Joulupäivä ja tapaninpäivä meni sukulaisten luona ja lautapelejä pelaillessa kotona. Mun mielestä joulu kestää sen kolme päivää. Kolme päivää jaksaa just sopivasti syödä jouluruokia ja ahmia joulusuklaita. Tärkeintä joulussa mulle itselleni on ehdottomasti se perheen kanssa oleminen, en voisi kuvitellakaan lähteväni esimerkiksi baariin joulupäivänä, niinkun täällä on monella tapana. Parasta saada koko perhe kokoon, kun kuitenkin sisarukset asuu eri puolilla Suomea. Tänään oon pitänyt ainoan sellainen 'en panosta mihinkään' päivän ja oonkin ollu vaan kotona. Huomenna lähdetäänkin äitin kanssa alennusmyynteihin Jyväskylään, jes!

